Navarra

EspanjaWiki

Navarran lippu

Navarra (baskiksi Nafarro), viralliselta nimeltään Comunidad Foral de Navarra (baskiksi Nafarroako Foru Komunitatea, on yksi Espanjan itsehallintoalueista. Se sijaitsee Pohjois-Espanjassa ja sen naapureita ovat Baskimaan, La Riojan ja Aragonian itsehallintoalueet sekä Ranska.

Kolmannes Navarran 601 874 (v. 2006) asukkaasta asuu pääkaupungissa Pamplonassa (baskiksi Iruña).

[muokkaa]

Aluejako

Navarrassa on yksi maakunta, myöskin nimeltään Navarra, ja yhteensä 272 kuntaa.

[muokkaa]

Lyhyt historia

[muokkaa]

Ennen 1200-lukua

Navarra on keskiaikainen kuningaskunta, joka perustettiin, kun baskijohtaja Eneko Aritza valittiin Pamplonan alueen kuninkaaksi (perimätiedon mukaan vuonna 824). Aritza myös johti kapinaa frankkeja vastaan. Navarraa hallitsi vuosina 970 - 994 kuningas Sancho II Garces. Pamplonan kuiningaskunnan nimeksi vakiintui vähitellen Navarra 1100-luvulle tultaessa.

Kuningas Sancho III:n aikana Navarra käsitti puolet pohjoisesta Espanjasta, mutta Sancho jakoi maansa neljälle pojalleen, joista vanhin, Ferdinand I, perusti myöhemmin Kastilian kuningaskunnan. Navarran kuningaskunta oli yksi keskiaikaisen Pyreneiden niemimaan useasta itsenäisestä kuningas- ja ruhtinaskunnasta. Aragoniasta irtautuminen v. 1134 oli eräs legendojen myöhemmin tärkeäksi nostama tapahtuma.

[muokkaa]

1200-luvulta 1500-luvulle

Navarralla on ollut vahvat siteet ranskalaisiin jo 1200-luvusta alkaen, sillä tällöin Champagnen kreivit perivät Navarran kruunun. Ranskan kuningas Filip IV Kauniin ja tämän poikien aikana (1277-1328) Navarra oli hallinnollisesti osa Ranskaa, mutta eriytyi taas itsenäiseksi, kun Navarran kuningatar Johanna II ei voinut naisena periä Ranskan kruunua.

1400-luvulla kuningatar Blanka I avioitui Aragonian kuninkaan kanssa, joka Blankan kuoltuakin piti maan itsellään. Heidän yhteisen tyttärensä aviomiehen myötä Navarran valtaistuimelle nousi Foix-suku. Aragonian kuninkaan myöhemmästä avioliitosta syntynyt poika, Espanjan Ferdinand Katolinen, valloitti Pyreneiden eteläpuolisen osan Navarrasta vuonna 1512.

Foixien perilliset, Albret-sukuiset ruhtinaat jatkoivat Navarran kuninkaan tittelillä eteläranskalaisten ruhtinaskuntiensa hallitsemista, kunnes vuonna 1589 heidän Bourbon-sukuinen perillisensä, Navarran kuningas Henrik III nousi Ranskan valtaistuimelle Henrik IV:nä ja perusti Ranskaa hallinneen Bourbon-dynastian.

[muokkaa]

1600-luvulta 1800-luvulle

Henrik IV:n poika, Ranskan Ludvig XIII liitti Navarran Ranskaan, mutta vielä 1800-luvulla Ranskan hallitsijat käyttivät "Ranskan ja Navarran" kuninkaan arvonimeä. Navarran eteläinen osa eli nykyinen itsehallintoalue oli jo aiemmin liitetty Espanjaan. Pyreneiden pohjoispuolellakin olevaa Navarran osaa kutsutaan yleisesti Ranskan Navarraksi, joskaan tämä ei ole alueen virallinen nimi.

Molemmat alueet kuuluvat ns. historiallisiin baskialueisiin eli alueisiin, joilla on historiallisesti puhuttu baskin kieltä (baskiksi euskera). Baski on nykyisin espanjan ohella toinen virallinen kieli Navarran itsehallintoalueella. Ranskan puolella baskin kielellä ei ole virallista asemaa.

[muokkaa]

1900-luku

Nykyisen itsehallinnollisen aseman Navarra sai vuonna 1982, jolloin laadittu laki takasi alueelle laajat itsehallinto-oikeudet, mm. täyden veronkanto-oikeuden. Espanjan perustuslaki vuodelta 1978 jättää avoimeksi Baskimaan ja Navarran yhdistämisen. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että Navarralla on halutessaan oikeus liittyä osaksi Baskimaata.

[muokkaa]