Espanja
EspanjaWiki
Espanjan kuningaskunta, el Reino de España, sijaitsee Lounais-Euroopassa Pyreneiden niemimaalla, jonka maa jakaa Portugalin sekä Isolle-Britannialle kuuluvan Gibraltarin kanssa. Espanjaan kuuluvat myös Baleaarit Välimerellä, Kanariansaaret Atlantilla, Ceutan ja Melillan kaupungit Pohjois-Afrikassa, Pyreneiden vuoristossa Ranskan puolella sijaitseva Llivia sekä muutama asumaton saari Marokon rannikolla.
Espanjan asukasluku on 44 708 964 (v. 2006), ja maassa on n. 87 asukasta neliökilometriä kohden. Asutuimpia alueita ovat rannikot sekä maan keskiosa, jossa sijaitsee pääkaupunki Madrid.
Pääkaupungin ohella muita suuria kaupunkeja ovat Barcelona, Valencia, Sevilla, Zaragoza, Málaga, Murcia ja Bilbao.
Espanja on ollut Euroopan unionin jäsen vuodesta 1986 lähtien. Maan virallinen kieli on espanja (español eli castellano), mutta joillakin maan itsehallintoalueilla on myös muita virallisia kieliä: Baskimaalla baskin kieli, Kataloniassa katalaani sekä Galiciassa galego.
Sisällysluettelo |
Yleistä
Aluejako
Espanja jakautuu 17 itsehallintoalueeseen (Comunidad Autónoma) sekä kahteen autonomiseen kaupunkiin (Ciudad Autónoma), joilla on huomattavia taloudellisia, hallinnollisia ja lainsäädännöllisiä vapauksia. Itsehallintoalueet jakautuvat yhteen tai useampaan maakuntaan (provincia), joita on yhteensä 50. Maakunnat puolestaan jakautuvat joissakin tapauksissa piirikuntiin (comarca) sekä edelleen kuntiin (municipio).
Maantiede ja ilmasto
Espanja on pinta-alaltaan Euroopan neljänneksi suurin maa Venäjän, Ukrainan ja Ranskan jälkeen, sekä EU:n toiseksi suurin maa heti Ranskan jälkeen. Koillisessa maata rajoittaa Pyreneiden vuoristo ja etelässä Välimeren rannikon erottaa sisämaasta Sierra Nevadan vuoristo. Pääkaupunki Madrid sijaitsee Iberian niemimaan keskellä, keskusylängöllä 650 metrin korkeudessa. Yli 2 000 metrin korkuisia vuoria on useita, ja korkeimmat huiput kohovat yli 3 000 metriin.
Luonto ja kasvillisuus vaihtelevat Espanjan alueella suuresti, sillä etelässä Välimeren rannikolla ja Kanariansaarilla on subtrooppinen ilmasto, mutta vuorijonojen takana sisämaassa on aavikoita, jotka saattavat olla vuosia ilman sadetta. (Kuivuus onkin yksi Espanjan tärkeimpiä ympäristökysymyksiä 2000-luvulla.) Atlantin rannikoilla ilmasto on kostea ja leuto. Keskusylängöllä (meseta), joka kattaa lähes puolet maasta, on mannerilmasto: kuumat kesät ja kylmät talvet.
Lyhyt historia
Valtion nykyinen nimi, Espanja (España), tulee latinankielisestä nimestä Hispania, jota aikanaan käytettiin viittaamaan koko Iberian niemimaahan.
Espanjan historia alkoi 1000-luvulla, jolloin kristityt kuningaskunnat aloittivat Iberian niemimaan takaisinvaltauksen (Reconquista) islaminuskoisilta maureilta.
1400-luvulta 1600-luvulle
Vuonna 1479 Aragonian ja Kastilian kuningaskunnat yhdistyivät, kun niiden hallitsijat kuningas Ferdinand Katolilainen ja kuningatar Isabella Katolilainen avioituivat. Yhdessä katoliset kuningaskunnat kukistivat viimeiset maurihallitsijat Iberian niemimaalla v. 1492, eli samana vuonna kun Kristoffer Kolumbus löysi Amerikan. Vuonna 1512 kuningas Ferdinand valloitti Navarran kuningaskunnan ja koko Espanja yhdistyi. Katolisen kirkon tueksi perustettiin inkvisitio ja juutalaiset ja muslimit joko käännytettiin tai karkotettiin maasta.
1500-luvulla Espanja oli jonkin aikaa Euroopan mahtavin valtio sen Amerikan mantereella tekemien valloitusten ansiosta. Osmanien valtakunnan laivasto lyötiin v. 1571 Lepanton meritaistelussa. Valtakuntaan liitettiin Filippiinit v. 1564 ja Portugali v. 1580, mutta Englannin valloitus epäonnistui v. 1588 Espanjan Voittamattoman armadan hävittyä Englannin laivastolle.
Vaikka Amerikan mantereelta tuotiin kultaa, valtion talous romahti kuningas Filip II:n aikana (1556—1578) lukuisten sotien ja suurten rakennushankkeiden vuoksi. Seuraavien hallitsijoiden aikana rappeutuminen jatkui ja lukuisia alueita menetettiin. Portugali irtosi unionista v. 1640 ja katalaanit kapinoivat.
1700-luvulta 1800-luvulle
Vuosina 1701—1714 käytiin Espanjan perimyssota, jossa Espanja, Ranska ja Baijeri taistelivat Itävaltaa, Preussia, Englantia ja Kataloniaa vastaan. Sota päättyi Ranskan johtaman liittokunnan voittoon ja Habsburgien hallitsijasuku vaihtui Bourbon-sukuun. Espanja menetti loputkin ulkomaiset alueensa Euroopassa: Itävallalle alueet Italiassa ja Belgian, Savoijille Sisilian ja Englannille Gibraltarin.
Vuonna 1805 Trafalgarin taistelussa Horatio Nelsonin johtama Englannin laivasto voitti Ranskan ja Espanjan laivastot. Napoléon Bonaparte teki veljestään Joseph Bonapartesta Espanjan kuninkaan v. 1808, mutta englantilaisten tukemina miehitysjoukot ajettiin pois Napoléonin joutuessa vaikeuksiin Venäjällä, ja v. 1814 Bourbonin hallitsijasuku nousi uudelleen valtaistuimelle.
Ranskan miehityksen aikana siirtomaat Etelä-Amerikassa olivat itsenäistyneet ja valtion taloudellinen tilanne oli hyvin heikko. Käytiin lukuisia sisällissotia eri kansallisuuksien sekä monarkistien ja tasavaltalaisten välillä.
Vuonna 1898 Espanja menetti siirtomaansa Filippiinit, Kuuban, Puerto Ricon ja Guamin Espanjalais-amerikkalaisessa sodassa Yhdysvalloille.
1900-luku
Vuonna 1931 Espanjasta tuli demokraattinen tasavalta, joka kuitenkin ajautui jälleen v. 1936 sisällissotaan. Sota sai alkunsa armeijan johtamana sotilaskapinana tasavallan hallitusta vastaan.
Sisällissodan jälkeen v. 1939 vallan otti voittajapuolen kenraali Francisco Franco. Hän hallitsi aina kuolemaansa eli vuoteen 1975 asti diktaattorina. Espanjan talous kärsi huomattavasti Francon ajan eristyneisyydestä ja huonosta tuottavuudesta. 1960-luvun alun talousuudistusten ja ulkomaisen avun avulla matkailu ja teollisuus saatiin kuitenkin lopulta nousuun.
Francon kuoltua Espanjasta tuli jälleen kuningaskunta, ja kuninkaaksi tuli Francon valitsema seuraaja, Juan Carlos I. Näin alkoi Espanjan historiassa aikakausi, joka tunnetaan nimellä Transición eli siirtymäkausi.
Juan Carlos aloitti uudistukset mm. sallimalla poliittiset puolueet v. 1977. Samana vuonna pidettiin myös ensimmäiset vapaat vaalit. Vuoden 1978 perustuslain myötä Baskimaasta, Kataloniasta ja Galiciasta tuli itsehallintoalueita.
Vielä v. 1981 Francon tukijat (joita espanjaksi kutsutaan nimellä franquistas) everstiluutnantti Antonio Tejeron johdolla yrittivät vallankaappausta ja vaativat autoritäärisen hallinnon palauttamista. Kaappauksen epäonnistumista pidetään kuninkaan vaikutusvallan ansiona, mikä käänsi kiivaimmatkin monarkian vastustajat kuninkaan tukijoiksi.
Espanja on kehittynyt 1970-luvulta alkaen moderniksi teollisuusyhteiskunnaksi, jolle turismi on hyvin merkittävä elinkeino. Maa liittyi v. 1982 NATO:on (espanjaksi OTAN) ja v. 1986 Euroopan unioniin (la Unión Europea).
EU:hun liittyminen on tuonut Espanjalle koheesiotukia, jotka yhdessä hyvin vilkkaan turismin kanssa ovat auttaneet nostamaan elintasoa lähemmäksi eurooppalaista keskiarvoa.
Politiikka
Espanja on perustuslaillinen kuningaskunta eli monarkia. Parlamentti (Cortes Generales) on kaksikamarinen:
- Alahuoneen eli edustajainhuoneen (el Congreso de los Diputados) 350 jäsentä valitaan suhteellisella vaalilla D'Hondtin menetelmällä nelivuotiskausiksi.
- Ylähuoneen eli senaatin (el Senado) 259:stä jäsenestä 208 valitaan suoralla kansanäänestyksellä, ja loput 51 nimitetään virkaan alueellisten, lakia säätävien elinten toimesta. Myös senaatin edustajat valitaan nelivuotiskaudeksi.
Toimeenpanovaltaa käyttää ministerineuvosto, jonka puheenjohtajan eli pääministerin (el Presidente del Gobierno) parlamentti valitsee kuninkaan ehdotuksesta.
Espanjan suurimmat poliittiset puolueet ovat tällä hetkellä valtaa pitävä sosialistipuolue PSOE eli Partido Socialista Obrero Español sekä oppositiossa oleva oikeistopuolue PP, Partido Popular. Kolmanneksi merkittävin puolue on Izquierda Unida, IU - vasemmistopuolueiden yhteenliittymä, johon integroitui mm. entinen kommunistipuolue PCE, Partido Comunista de España.
Terrorismi on edelleen varsin merkittävä poliittinen ongelma Espanjassa. ETA, baskiryhmittymä, on pyrkinyt ajamaan Baskimaan itsenäisyyttä väkivaltaisinkin keinoin. Lisäksi Espanjassa on islamistisen Al-Qaidan yksikköjä.
Poliittisia ongelmia on aiheuttanut myös joidenkin nationalistihallintoisten itsehallintoalueiden, erityisesti Katalonian itsenäistymispyrkimykset, joskin Katalonian kriisiin ei enää vuosiin ole liittynyt terrorismia, kun vuonna 1978 perustettu katalanistinen Terra Lliure -ryhmittymä virallisesti hajosi v. 1995.
Elinkeinot ja talous
Espanjan bruttokansantuote on hieman alempi kuin neljän johtavan Euroopan maan keskiarvo. Vuonna 2005 BKT oli 838 672 miljoonaa euroa, ja tämä teki Espanjasta Maailmanpankin tilastoissa maailman kahdeksanneksi rikkaan valtion.
Työttömyys on ollut Espanjassa laskussa viime vuosina eli José María Aznarin ja José Luis Rodríguez Zapateron hallituskausilla, mutta on vielä Euroopan unionin kärkipäässä (9,21% vuonna 2005).
Espanjan merkittävimpiä teolliisuudenaloja ovat tekstiilit ja jalkineet, elintarvikkeet, metallit, kemikaalit, laivat, autot, koneet, työkalut, sekä turismiteollisuus.
Espanja on maailman toiseksi suosituin turistikohde Ranskan jälkeen, ja niinpä maassa vieraileekin vuosittain jopa 52 miljoonaa turistia.
Espanja on maailman viidenneksi ja Euroopan kolmanneksi suurin autojen valmistaja, ja autot ovatkin yksi maan tärkeimmistä vientituotteista koneiden ja hedelmien ohella.
Maan merkittävimmät luonnonvarat ovat kivihiili, rautamalmi, uraani, ligniitti, elohopea, lyijy, sinkki ja kupari.
Tietoa matkailijoille
Nähtävyyksiä
Espanjassa on useita kulttuurihistoriallisia muistomerkkejä. Oheisesta listasta käyvät ilmi UNESCO:n maailmanperintöluetteloon kuuluvat, Espanjassa sijaitsevat monumentit (suluissa vuosiluku, jolloin monumentti on lisätty luetteloon):
- Córdoban vanha kaupunki, Córdoba (1984)
- Alhambra, Generalife ja Albayzin, Granada (1984)
- Burgosin katedraali, Burgos (1984)
- Escorialin luostari ja sen ympäristö, Madrid (1984)
- Güellin puisto, Güellin palatsi ja Casa Milà ja muut Gaudín työt, Barcelona (1984)
- Altamiran esihistoriallinen luola, Santillana del Mar (1985)
- Segovian vanha kaupunki ja akvedukti, Segovia (1985)
- Oviedon ja Asturian ruhtinaskunnan monumentit, Oviedo ja Asturia (1985 , 1998)
- Santiago de Compostelan vanha kaupunki, Santiago de Compostela (1985)
- Ávilan vanha kaupunki muureineen, Ávila (1985)
- Aragonian mudéjar-rakennukset, Aragonia (1986, 2001)
- Toledon vanha kaupunki, Toledo (1986)
- Garajonayn kansallispuisto, La Gomera (1986)
- Cáceresin vanha kaupunki, Cáceres (1986)
- Sevillan katedraali, el Alcázar ja Archivo de Indias, Sevilla (1987)
- Salamancan vanha kaupunki, Salamanca (1988)
- Pobletin luostari, Poblet, Tarragona (1991)
- Méridan arkeologiset löydöt, Mérida (1993)
- Santa Marían kuninkaallinen luostari, Guadalupe (1993)
- Santiago de Compostelan pyhiinvaellusreitti, kulkee useiden alueiden halki (1993)
- Doñanan kansallispuisto, Huelvan ja Sevillan rajalla (1994)
- Cuencan vanha kaupunki ja sen muurit, Cuenca (1996)
- La Lonja de los Mercaderes, vanha silkkikauppakeskus, Valencia (1996)
- Mont Perdu, Pyreneet, Espanjan ja Ranskan rajalla (1997)
- Las Médulas, muinaiset kultakaivokset, León (1997)
- Palau de la Música Catalana ('katalonialaisen musiikin palatsi') ja Sant Paun sairaala, Barcelona (1997)
- San Millánin Yuson ja Suson luostarit, La Rioja (1997)
- Kaikki Iberian niemimaan luolamaalaukset, useilla alueilla (1998)
- Alcalá de Henaresin yliopisto ja historialliset osat, Alcalá de Henares (1998)
- Ibizan biodiversiteetti ja kulttuuri, Ibiza (1999)
- San Cristóbal de La Laguna, Santa Cruz de Tenerife (1999)
- Muinaisen Tárracon arkeologiset jäänteet, Tarragona (2000)
- Elxin / Elchen taatelipalmuviljelmät, Elx / Elche, Alicante (2000)
- Lugon roomalaiset muurit, Lugo (2000)
- Vall de Boín roomalaistyyliset kirkot, Vall de Boí, Katalonia (2000)
- Atapuercan arkeologinen alue, Atapuerca (2000)
- Aranjuezin kulttuurimaisema, Aranjuez (2001)
- Renessanssiajan muistomerkit, Úbeda ja Baeza (2003)
- Puente Vizcaya eli Vizcayan silta, Bilbao, Vizcaya (2006)
Juhlapäivät
- 1. tammikuuta: uudenvuodenpäivä eli Año Nuevo
- 6. tammikuuta: loppiainen eli Epifanía tai Día de los Reyes Magos (lyhyesti Reyes). Kolmen itämaan tietäjän päivä.
- 19. maaliskuuta: isänpäivä eli Día del Padre tai San José
- 1. toukokuuta: vappu eli Día del Trabajador
- 25. heinäkuuta: Santiago Apóstol eli Pyhän Jaakobin päivä
- 15. elokuuta: Asunción eli Neitsyt Marian taivaaseenastuminen
- 12. lokakuuta: Espanjan kansallispäivä eli Día de la Hispanidad. Espanjan suojelupyhimyksen (Virgen del Pilar) ja espanjalaisuuden päivä.
- 1. marraskuuta: pyhäinpäivä eli Día de todos los Santos
- 6. joulukuuta: perustuslain päivä eli Día de la Constitución. Vuoden 1978 perustuslain päivä.
- 8. joulukuuta: Inmaculada Concepción. Neitsyt Marian neitseellisen sikiämisen kunniaksi vietetty juhla.
- 25. joulukuuta: joulupäivä eli Día de Navidad
Huomaa, että kansallisten juhlapäivien lisäksi Espanjan itsehallintoalueilla, kaupungeilla ja kylillä on suuri määrä erilaisia paikallisia juhlapyhiä, fiestas locales. Suurimmissa kaupungeissa myös eri kaupunginosilla on omat juhlapäivänsä tai -viikkonsa (fiestas del barrio).
Katso myös
- Espanjan kulttuuri
- Espanjan lippu
- Espanjan suurimmat kaupungit
- Espanjan suurimmat yritykset
- Espanjan yliopistot
- Espanjalainen ruokakulttuuri
- Turismi Espanjassa
Lähteet
- es.wikipedia.org (viitattu 14.11.2006)
- fi.wikipedia.org (viitattu 14.11.2006)
- UNESCO World Heritage Centre - viitattu 2.12.2006
Linkkejä
- Espanjan valtion viralliset matkailusivut (monikielinen)
- Espanja-linkkejä del.icio.us-sivustolla
- www.embalses.net: Espanjan vesivarat alueittain (es)
- Espanja Google Maps -karttapalvelussa
