Euskadi Ta Askatasuna
EspanjaWiki
Euskadi Ta Askatasuna eli ETA on Baskimaalla 1950-luvulla Francon oikeistolaista diktatuuria vastustamaan perustettu marxilais-leninistiläinen terroristijärjestö. Järjestön baskinkielinen nimi tarkoittaa suomeksi 'isänmaata ja vapautta'. ETA:n jäseniä kutsutaan espanjaksi joko nimityksillä militante ('militantti') tai etarra ('etalainen'), mutta jäsenet itse nimittävät itseään baskinkielisellä gudari-sanalla, joka tarkoittaa taistelijaa tai sotilasta.
Sisällysluettelo |
Historiaa
ETA:n tavoitteena on Baskimaan itsenäisyys sekä Espanjan ja Ranskan alueella sijaitsevien seitsemän baskimaakunnan yhdistäminen. Järjestö aloitti aseellisen terroristitoiminnan 1960-luvulla - ensimmäiset iskunsa järjestö teki v. 1969. Vuoteen 2006 mennessä ETA:n iskuissa on kuollut yli 800 ihmistä.
Toimintatavat ja uhrit
ETA:n tyypillisimpiin toimintatapoihin kuuluvat pommi-iskut (lähinnä autopommit) ja salamurhat. Rahoitusta järjestö on hankkinut mm. vaatimalla Baskimaan yrityksiltä niin sanottua vallankumousveroa eli suojelurahaa. Lisäksi se on tehnyt pankkiryöstöjä ja kidnappauksia lunnasvaatimuksineen.
ETA:n tunnetuimpia veritekoja on Espanjan hallituksen silloisen pääministerin Luis Carrero Blancon salamurha marraskuussa 1973. Blanco oli diktaattori Francon nimittämä, ja hänen kuolemansa oli kova isku vaikutusvaltaansa menettäneelle sotilashallinnolle.
ETA:n uhrit ovatkin tavallisesti tarkoin valittuja, mm. kansalliskaartilaisia (Guardia Civil), poliiseja (Policía Nacional), sotilashenkilöitä, poliitikkoja, liikemiehiä ja toimittajia, mutta toisinaan joukossa on ollut myös siviilejä. Tuhoisin siviili-isku ja muutoinkin ETA:n eniten uhreja vaatinut isku tapahtui Barcelonassa vuonna 1987. Hipercor-ketjuun kuuluvan supermarketin pysäköintikerrokseen sijoitetun autopommin räjähdyksessä kuoli 21 ja loukkaantui 45 siviiliä.
ETA 2000-luvulla
Viime aikoina tehostunut poliisitoiminta ja kansainvälinen terrorisminvastainen yhteistyö on heikentänyt järjestöä huomattavasti. Sen poliittinen siipi, Herri Batasuna kiellettiin Espanjassa korkeimman oikeuden päätöksellä vuonna 2003. Järjestön aktiivijäsenten tai siihen myönteisesti suhtautuvien määrä ei ole tiedossa, mutta joidenkin arvioiden mukaan jäsenmäärä saattaa nousta jopa satoihin.
ETA ilmoitti 22. maaliskuuta 2006 pysyvästä tulitauosta. Baskimaan väkivaltaisuudet eivät silti päättyneet tähän, sillä kale borroka (espanjaksi lucha callejera tai violencia callejera) eli erityisesti nuorten aiheuttamat katuväkivaltaisuudet jatkuivat kautta vuoden 2006 eli koko tulitauon ajan.
ETA rikkoi tulitaukolupauksensa 30. joulukuuta 2006, jolloin se teki kaksi kuolonuhria vaatineen pommi-iskun Madridin Barajasin lentokentän parkkihalliin. 6. kesäkuuta 2007 järjestö ilmoitti tulitauon päättyneeksi.
Ajankohtaista
Espanjan tiedotusvälineiden mukaan ETA on vuonna 2007 (marraskuuhun mennessä) kerännyt kiristämällä ja suojelurahoja pyytämällä yhteensä n. 4.6 miljoona euroa. Baskimaalaisten yrittäjien mukaan ETA on harjoittanut suojelurahojen kiristämistä entistä aktiivisemmin sen jälkeen, kun se julisti tulitauon päättyneeksi kesällä 2007.
Lisäksi ETA:n nuorisotoimintana pidetyn kale borrokan kerrotaan aiheuttaneen vuonna 2007 jo yli 3,5 miljoonan euron vahingot. (Vuonna 2006 kale borrokasta aiheutuneet taloudelliset vahingot olivat lehtitietojen mukaan hieman alle 3 miljoonaa euroa.)
Tiesitkö, että...
- Sana eta on baskin kieltä ja tarkoittaa 'ja'.
Katso myös
Lähteet
Digitaaliset lähteet
Painetut lähteet
- 20 Minutos, edición de Barcelona, nr. 1811, 16.11.2007 (Divendres 16, Novembre del 2007, Any VIII, Número 1811.)
Linkkejä
- El Mundo -lehden reportaasi ETA:sta: http://www.el-mundo.es/eta (es)
- Espanjan sisäministeriön ETA:sta kertova sivu (es)
- Espanjalaisen terrorismin uhrien (Asociación de víctimas del terrorismo) järjestön Internet-sivut: http://www.avt.org (es)
