Asturia

EspanjaWiki

Asturian ruhtinaskunnan lippu

Asturian ruhtinaskunta (espanjaksi Principado de Asturias tai lyhyemmin Asturias) on yksi Espanjan itsehallintoalueista. Se sijaitsee maan pohjoisrannikolla, Biskajanlahden rannalla. Lännessä sen rajanaapurina on Galician itsehallintoalueen Lugon maakunta, etelässä Kastilia ja Leónin itsehallintoalueeseen kuuluva Leónin maakunta ja idässä Kantabrian itsehallintoalue.

Asturian pääkaupunki on Oviedo, ja Asturia olikin ennen itsehallintojärjestelmän käyttöönottoa Oviedon maakunta. Muita merkittäviä kaupunkeja ovat satamakaupunki Gijón ja teollisuuskaupunki Avilés. Lisäksi itsehallintoalueella sijaitsevat Cangas de Onísin, Cangas del Narcean, Gradon, Langreon, Mieresin, Villaviciosan ja Llanesin kaupungit.

Varhaiskeskiajalla Asturia oli ainoa kristitty valtakunta Iberian niemimaalla. Tästä syystä Espanjan kruununperijää nimitetään Asturian prinssiksi, Príncipe de Asturias.

Sisällysluettelo

1 Aluejako
2 Lyhyt historia
- 2.1 Asturian kuningaskunta
3 Asturian kieli
4 Asturian lippu
5 Talous
6 Ruokakulttuuri
7 Katso myös
8 Lähteet
9 Linkkejä

[muokkaa]

Aluejako

Asturia jaetaan kahdeksaan piirikuntaan (espanjaksi comarca, asturiaksi cotarru/cotarros):

[muokkaa]

Lyhyt historia

[muokkaa]

Asturian kuningaskunta

Asturian kuningaskunta oli ensimmäinen kristitty valtakunta Iberian niemimaalla sen jälkeen kun islaminuskoiset maurit valloittivat sen v. 711. Kuningaskunnan perusti visigoottiylimys Pelayo, joka kapinoi Asturian maurikuvernööriä vastaan v. 718. Lisäksi Pelayo voitti maurit Covadongan taistelussa kesällä 722 (joissakin lähteissä mainitaan myös vuosi 718). Pelayosta tuli lopulta pienen valtakuntansa kuningas.

Valtakunta laajeni ensin luoteeseen Atlantin rannikkoa kohti 770-luvun puoliväliin ja Alfonso II:n aikana vv. 791 – 842 etelään, lähelle Lissabonia. Kuningaskunta oli nimeltään Asturia vuoteen 924, jolloin siitä tuli Leónin kuningaskunta uuden pääkaupungin mukaan. Tällä nimellä se tunnettiin kunnes se yhdistyi Kastiliaan, Kastilian ja Leónin kuningaskunnaksi. Kuningaskuntien ensimmäinen yhteinen kuningas oli Ferdinand III Pyhä.

8. toukokuuta 1808 Asturian hallinto, la Junta General del Principado de Asturias, julisti sodan Napoleonin Ranskalle, ja ranskalaisille miehitysjoukoille, joille Bourbon-suvun kuningas Kaarle IV (Carlos) oli luovuttanut vallan.

Teollistuminen käynnistyi 1830-luvulla hiilen ja raudan avulla.

Vuonna 1934 kaivostyöläiset nousivat kapinaan Espanjan toisen tasavallan hallitusta vastaan Asturian kapinassa. Pohjois-Afrikasta lähetettiin kenraali Francisco Francon joukot taltuttamaan liikehdintä. Kovaotteinen kenraali nimitettiin tämän jälkeen armeijan johtoon yleisesikunnan päälliköksi.

[muokkaa]

Asturian kieli

Asturian kieli tai asturleonés (asturiaksi bable) on romaaninen kieli, jota puhutaan joissakin osissa Asturiaa ja Leónia sekä Portugalin Miranda de Duorossa, jossa sitä kutsutaan nimellä mirandês tai lhéngua mirandesa. Asturiassa se on suojeltu itsehallintolainsäädännöllä, ja se on valinnainen kieli kouluissa; ei kuitenkaan virallinen kieli. Kielen käyttäjien määrä on ollut laskussa ja sen suojelemiseksi on tehty paljon työtä 1980-luvulta lähtien. Portugalin Miranda de Duorossa kielellä on virallinen asema.

[muokkaa]

Asturian lippu

Asturian lipussa olevaa ristiä kutsutaan Voiton ristiksi (Cruz de la Victoria). Legendan mukaan Pelayo käytti ristiä taistelussa maureja vastaan v. 722. Tätä taistelua pidetään Reconquistan, islamilaisen Espanjan takaisin valloituksen alkuhetkenä.

Vuonna 908 kuningas Alfonso III Suuri määräsi alkuperäisen puisen ristin kullattavaksi ja koristeltavaksi jalokivin. Sitä säilytetään nyt Oviendon katedraalissa.

Kreikkalaiset kirjaimet alfa ja omega riippuvat ristin vaakasuorasta osasta.

[muokkaa]

Talous

Perinteinen elinkeino oli aikoinaan karjan laiduntaminen vuoristoniityillä. Vuorilla on myös rikkaita hiiliesiintymiä. Hiilen louhinta ei ole kuitenkaan pystynyt kilpailemaan EU:n ulkopuolisten tuottajien kanssa ja sitä tuetaan erilaisilla tulleilla ja tukiaisilla. Pääasiallinen hiilen tuottaja on yritys nimeltään Hunosa.

Terästeollisuus on myös ollut tärkeää, se on keskittynyt Ensidesa-yrityksen ympärille.

[muokkaa]

Ruokakulttuuri

Asturia tunnetaan karitsanlihasta ja meren antimista, joskin kuuluisin ruokalaji on fabada asturiana, valkoisista pavuista (fabes), possunlavasta (lacón), verimakkarasta (morcilla) ja chorizo-makkarasta valmistettu, sahramilla maustettu muhennos. Fabada asturiana löytyy myös monien muualla Espanjassa sijaitsevien ravintoloiden ruokalistoilta, ja sitä myydään myös säilykkeenä kautta koko maan.

Asturialainen omenasiideri (sidra) on niinikään tunnettu koko Espanjassa. Se kaadetaan perinteisesti lasiin korkealta juoman ilmastamiseksi. Asturialaiset juustot, erityisesti vuohenjuustot (cabrales) ovat myös kuuluisia, ja niille ominaista on niiden voimakas maku ja tuoksu. Cabrales on nykyisin EU:n suojaama alkuperäisnimitys.

Lohi nousee Asturian jokiin. Kauden ensimmäinen kala, jonka hinta voi nousta korkeaksikin, on campanu (sanasta campana, jolla viitataan kelloon, jota soitetaan saaliin merkiksi).

[muokkaa]